Miten Holokaustia käytetään poliittisesti ja mikä on sen päätarkoitus
Julkaistu 27.1.2009. Päivitetty viimeksi 9.4. (lisätty mm. kohta 6, juutalaisten manipulointi).
 

Holokaustitietoisuus [on…] virallista propagandistista indoktrinaatiota, iskulauseiden ja väärän maailmankuvan tehtailua, jonka todellinen päämäärä ei ole lainkaan menneisyyden ymmärtäminen, vaan nykyajan manipulointi. (Boas Evron [kunnioitettu israelilainen toimittaja]; Finkelstein 2000, The Holocaust Industry, s. 41; Radical America, heinä-elokuu 1983, 15, ‘Holocaust: The Uses of Disaster’.)

Tuo lainaus kuvailee melko hyvin suunnilleen sen mitä ‘Holokaustitietoisuudella’ todellisuudessa tavoitellaan ja mistä sen loputtomassa toitottamisessa (‘opettamisessa’) valtamediassa ja kouluissa on kyse. Tässä tekstissä on tarkoituksenani käydä tarkemmin läpi sitä miten Holokaustia on käytännössä käytetty poliittisesti.
 

 

Holokaustia on käytetty hyväksi monin tavoin. Eri kategorioiksi (joista 6. on tärkein) voidaan mm. lukea:

1) Juutalaisjärjestöjen lukemattomat korvausvaatimukset

2) Immuniteetti Israelille

3) Suoja kaikelta juutalaisiin kohdistuvalta kritiikiltä

4) Juutalaisten uhrirooli ja historian manipulointi tällä

5) Juutalaisten manipulointi

6) Eurooppalaisten manipulointi
 

Seuraavaksi käyn näitä läpi tarkemmin. Pyrin havainnollistamaan ja perustelemaan näitä kaikkia asioita tarkemmin. Vaikka näihin edellä mainittuihin asioihin ei välttämättä kaikkiin löydykään kirjan mittaisia akateemisia tutkimuksia, ei se silti muuta tai mitätöi sitä tosiasiaa siitä että näin tosiaan on maailmassa tapahtunut ja tapahtuu käytännössä – näin Holokaustia on käytetty ja käytetään hyväksi – josta on lukuisat määrät käytännön esimerkkejä todisteina. Huomattavaa myös on, että tämä aihe ei ole niitä suosituimpia tai parhaiten tutkittuja, eikä akateemisia julkaisuja kovin paljoa tietääkseni ole. Huolimatta tästä, pyrin parhaani mukaan viittaamaan asiaankuuluviin tiedossani oleviin akateemisiin tutkimuksiin, käytännön esimerkkeihin tai vähintään merkittäviin lainauksiin.
 

Aluksi katsotaan kuitenkin mitä Peter Novick kertoo kirjassaan The Holocaust in American Life (1999) siitä kuinka juutalaiset ovat mediassa ja “mielipiteenmuodostuseliiteissä” ajaneet suunnitelmallisesti Holokaustia yleistietouteen:

 

Me emme ole vain ‘kirjan kansa’, vaan myös Hollywoodin filmien ja television minisarjojen, aikakauslehtiartikkelien ja sanomalehtien kolumnien, sarjakuvakirjojen ja akateemisen symposiumin kansa. Kun Holokaustista tuli korkean asteen huoli amerikanjuutalaisten keskuudessa, ottaen huomioon juutalaisten roolin Amerikan mediassa ja mielipiteenmuodostuseliiteissä, ei ollut vain luonnollista vaan itse asiassa väistämätöntä, että se tulisi leviämään laajalti kaikkialle kulttuuriin.” (s. 12)

1) Juutalaisjärjestöt ovat vaatimuksillaan saaneet Saksalta (Länsi-Saksalta ja myöhemmin yhdistyneeltä Saksalta, ei Itä-Saksalta) arviolta n. 60 miljardin dollarin verran holokaustikorvauksia. Rahoista luonnollisesti suurin osa ei ole mennyt ‘selviytyjille’, vaan juutalaisjärjestöjen omaan käyttöön. Näiden holokaustikorvausvaatimusten joukkoon mahtuu useita törkeitäkin tapauksia, kuten vaikkapa juutalaisjärjestöjen kiristysuhkaukset sveitsiläisiä pankkeja kohtaan. Näiltä pankeilta vaadittiin alunperin 7 miljardin dollarin korvauksia (joista vain 1,25 mrd saatiin lopulta) siitä, että toisen maailmansodan aikana näiden pankkien tileillä oli säilytetty juutalaisten ‘holokaustiselviytyjien’ rahoja. Sveitsiläisten pankkien mukaan summa olisi ollut vain n. 32 miljoonaa dollaria. (Finkelstein 2000).

Todettakoon ohimennen, että yleensä korvausvaatimuksille asetetaan tiukat aikarajat, joiden kuluessa korvausvaatimukset täytyy suorittaa todisteiden kanssa. Sen sijaan juutalaisjärjestöjen kiristysvaatimukset tehtiin useita vuosikymmeniä liian myöhään, eikä todisteita ollut esittää kyseisistä miljardien summista. Lisäksi tässä touhussa, jota juutalaisjärjestöt harrastavat, tullaan siihen pahaan ongelmaan, että kuka yleensä on tämän tapaisiin korvauksiin oikeutettu ja millä perusteella. Jos kerran juutalaiset voivat esittää sodanajan kärsimyksistään ja kokemistaan epäoikeudenmukaisuuksista korvausvaatimuksia milloin vain ja miten vain, mikseivät myös muut kansallisuudet? Monet ranskalaiset, englantilaiset ja venäläiset haluaisivat varmasti Saksan hallitukselta myös osansa korvauksia, ja päinvastoin saksalaiset varmasti haluaisivat korvauksia länsiliittoutuneiden ja Venäjän hallituksilta (kuten pommituksista). Entäpä suomalaiset kärsijät talvisodassa (1939-40) ja jatkosodassa (1941-44)? Maailmassa lienee myös paljon venäläisiä kommunismin uhreja, jotka varmasti haluaisivat korvauksia kommunismin kauheuksista (Venäjällä juutalaiset todistetusti olivat vastuussa kommunismista, kuten huomaamme: Erittäin Juutalainen Bolshevikkien Vallankumous). Puhumattakaan niistä sadoista tuhansista (tai miljoonista) palestiinalaispakolaisista, jotka varmasti ottaisivat ilomielin korvauksia vastaan Israelin valtiolta.

Toisin sanoen: jos kaikki saisivat esittää juutalaisjärjestöjen tapaan korvausvaatimuksiaan syntyisi maailmanlaajuinen kaaos. Näihin korvausvaatimuksiin en kuitenkaan keskity paljoa tässä tekstissä, koska tämä ole lähellekään tärkein Holokaustin käyttötarkoitus.

2) Holokaustia on myös käytetty hyväksi Israelin kritiikin torjumisessa. Israelin valtion tekemiä julmuuksissa on toisinaan koitettu minimoida vetoamalla Holokaustin kauheuksiin, jotta kritiikki loppuisi. Kuten professori Kevin MacDonaldkin huomauttaa, juutalaisjärjestöt ovat USA:ssa – jossa heillä on omistamansa valtamedia tukenaan (Juutalainen Mediakontrolli) – tehokkaasti 1970-luvulta lähtien kampanjoineet Holokausti-aiheisten elokuvien, dokumenttien ja koulukurssien levittämisessä laajalti, joka on johtanut Israelin tuen kasvuun USA:ssa (MacDonald 1998/2002, The Culture of Critique, xlvii-lii; Finkelstein 2000). Tätä tarkoitusta myös Ivan Demjanjukin epäonnistunut näytösoikeudenkäynti Israelissa oli palvelevinaan v. 1987-88, jossa ukrainalais-amerikkalaista Ivan Demjanjukia syytettiin tuhansien juutalaisten ‘holokaustittamisesta’ Treblinkan keskitysleirill

3) Nykyään on hyvin vaikeaa puhua juutalaisista kriittisesti asioihin perehtymättömille (‘normaaleille’ ihmisille). Tämä vaikeus ja tunnepitoinen kiusallisuus johtuu juuri juutalaisten holokaustipropagandasta, tai “propagandistisesta indoktrinaatiota” Boas Evronin sanoin, jolla eurooppalaiset on koulutettu (sekä mediassa että oppilaitoksissa). Lisäksi erityisen vaikeaa, ellei jopa mahdotonta, on puhua kriittisesti juutalaisten vaikutusvallasta länsimaiden mediassa ja politiikassa ja niistä suunnattomista negatiivisista vaikutuksista jotka aiheutuvat juutalaisjärjestöjen ajamasta politiikasta (erityisesti monikultturismista). Tämä kaikki on täysin suunniteltua ja tämä on Holokaustin erittäin tärkeä vaikutus: Juutalaisten kilpi ja suoja kritiikiltä, sekä juutalaisten moraalinen oikeutus ja puolustus kaikkeen. (Juutalaisten vaikutusvaltaan liittyen: Juutalainen Mediakontrolli; Tri MacDonald Median Juutalaiskontrollista - Osa 1, 2 ja 3; Juutalaisten Vaikutusvalta USA:ssa; MacDonald 1998/2002, The Culture of Critique; Goldberg 1996, Jewish Power: Inside The American Jewish Establishment; Ginsberg 1993, The Fatal Embrace: Jews and the State; Petras 2006, The Power of Israel In the United States; Mearsheimer & Walt 2007, The Israel Lobby and U.S. Foreign Policy.)
 

Professori MacDonald kertoo kuinka:

 

Tällä ajanjaksolla Holokaustia on myös mainostettu ei-juutalaisten keskuudessa vasta-aineena antisemitismiin. Viime vuosina tähän on otettu mukaan suurimittainen koulutusponnistelu (mukaanlukien pakollisia kursseja useiden [USA:n] osavaltioiden julkisissa kouluissa), jota johtamassa ovat olleet juutalaiset järjestöt jotka on miehitetty tuhansilla holokaustiammattilaisilla, joiden tavoitteena on viedä perille opetuksia siitä että suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus [ovat] hyviä; viha [on] pahaa, kokonaisaihepiirin [ollessa] ‘ihmisen epäinhimillisyys toiselle ihmiselle’.” (Novick 1999, 258-259; MacDonald 1998/2002, xlvii-xlviii)

Tämä tosiaan on paha ongelma, mutta on muistettava että ei näistä asioista voi rehellisesti puhua muuten kuin suoraan niiden oikeilla nimillä. (Toisin kuin monet kirjailijat ja salaliittoteoreetikot, jotka ovat päättäneet olla kokonaan puhumatta juutalaisista tai yrittää epätoivoisesti puhua juutalaisista ja heidän politiikastaan sekä salaliitoistaan epämääräisillä koodisanoilla, joita ihmiset eivät ymmärrä ilman erillistä selittämistä; Juutalaisten vai avaruusliskojen salaliitto; Korrektit Salaliitot).

4) Hyvin tärkeä Holokaustin tarkoitus on myös (hieman 3.-kohdan tavoin) esittää juutalaiset sympaattisina uhreina. Koko juutalaisten historia, ts. antisemitismin historia, esitetään täysin puolueellisesti juutalaisten näkökulmasta esittäen juutalaiset viattomina uhreina kaikkeen antisemitismiin, erityisesti Holokaustiin. Nykyään on jopa kauheaa ehdottaa, että juutalaiset ja juutalaisten toimet olivat syy toisen maailmansodan aikaiseen ‘Holokaustiin’ (tarkoitan tässä kansallissosialistien lopullista ratkaisua juutalaiskysymykseen, eli juutalaisten kohtaloa toisen maailmansodan aikana). Melkein koomisiin mittoihin menevä nykyinen retoriikka juutalaisten uhriroolista ja viattomuudesta kaikkeen antisemitismiin voitaisiin summata yhdellä lauseella: “Juutalaiset olivat aina syyttömiä kaikkeen, se oli aina muiden vika; ja jos joku kehtaa muuta ehdottaa, mars nurkkaan häpeämään!” Tämä kuvastaa hyvin historian manipuloimista Holokaustilla. Tämä kuva juutalaisista, joka ensinnäkin on täysin valheellinen, vääristää eurooppalaisten ja juutalaisten historian sekä saa juutalaisiin kohdistumaan täysin keinotekoisesti luotua sympatiaa, joka entisestään vaikeuttaa kriittistä puhumista juutalaisista.

Seurauksena siitä, että lähes vain ja ainoastaan juutalaisten holokaustitarinoista kuullaan valtamediassa loputtomiin (varsinkin USA:ssa), on myös se että historiasta tulee täysin väärä kuva ihmismassoille. Historian manipulointi juutalaisten holokaustitarinoilla oli myös toisen maailmansodan voittajavaltioille tärkeää sodan jälkeen, koska voittajavaltioiden suorittamat massamurhat ja siviilien pommitukset sekä laajamittaisten pommitusten seurauksesta syntynyt suunnaton nälänhätä täytyi jättää mahdollisimman vähälle huomiolle. Tämä helpotti Euroopan miehittämistä ja sodan oikeutusta sekä perustelua voittajavaltioiden kansanjoukoille. Napoleonin kuuluisa lainaus “Voittajat kirjoittavat historian” pitää toisen maailmansodan kohdalla paikkansa erittäin hyvin. Myös sodan voittaneille ideologioille (kommunismi ja sen lievemmät muodot) oli erittäin tärkeää esittää vastustava ideologia äärimmäisenä pahuuden voimana ja itsensä hyvyyden voimina.

5) Holokaustista on tullut juutalaisille erittäin vahva identiteetin luoja, jolla juutalaisia pyritään saamaan järjestäytymään paremmin. Juutalaisjärjestöt käyttävät sitä paljon juutalaisiin saadakseen juutalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta kasvatettua, ja jotta juutalaiset saadaan vahvemmin ajattelemaan intressejään, sekä ottamaan antisemitismin pelko vakavammin ja pyrkien taistelemaan sitä vastaan tehokkaammin. Toisin sanoen, Holokaustilla pyritään saamaan juutalaisia ymmärtämään intressinsä ja ajamaan omia etujaan (muiden kustannuksella) ja taistelemaan vastustajiaan (antisemiitteja) vastaan tehokkaammin; eli Holokaustin “maailma on meitä vastaan” -sanomalla pyritään juutalaiset saamaan järjestäytymään tehokkaammin maailmanlaajuisesti omaksi hyväkseen, muiden kustannuksella. (Yadvashem.org 2000, ‘Jewish Identity after the Holocaust’; Ajcblog.org 2007, ‘Holocaust Memory and Jewish Identity’.)

Germar Rudolf (2003) kiinnitti ohimennen myös huomiota Holokaustiin vahvana juutalaisten identiteetin luojana (pyrkien tarjoamaan syitä lukuisille väärille holokaustitarinoille), teoksessaan Dissecting the Holocaust huomauttaen, että:

Howard F. Stein esitti erään mahdollisen selityksen [virheellisiin holokaustitarinoihin], kun hän tunnisti holokaustin tulleen keskipisteeksi modernissa juutalaisessa identiteetissä, niin, että suurin osa juutalaisesta väestöstä kadottaa itsensä identiteettiä luoviin joukkofantasioihin marttyyriudesta.[263] Ja ennen kaikkea: Juutalainen puoli jopa vaatii, etenkin nuoren juutalaisen sukupolven, jatkuvaa ja koko ajan lisääntyvää “traumatisaatiota” kaikista oikeista ja oletetuista holokaustin julmuuksista, syvällisen voimakastunteisen uudelleenkokemisen keinoin, minkä tarkoituksena on saavuttaa heidän “lähes fyysinen identifikaatio” kansansa kanssa. Täten holokaustia pidetään nykyään ainakin kaikkien israelilaisten, ellei jopa kaikkien juutalaisten, “kansalaisuskonnon” ytimenä.[265]
Tietysti tällaiset monien juutalaisten lähes patologiset pakkomielteet holokaustiin ovat johtaneet valtavaan kritiikkiin jopa juutalaisten puolelta.[266] Jopa eräs kaikkein suosituimmista holokaustikirjailijoista, Nobelin rauhanpalkinnon voittaja Elie Wiesel, hiljattain kehotti estämään holokaustista tulevan keskeistä kiinnekohtaa juutalaisten identiteettiin. Otsikolla ‘Älkää tulko pakkomielteiseksi Holokaustista’ hänen on kerrottu sanoneen seuraavasti:
Holokaustista on tullut liian keskeinen piste juutalaisten historiaan. Meidän tulee siirtyä eteenpäin. On olemassa juutalainen tapa vatvoa loputtomasti tragediaa. Mutta juutalainen historia ei lopu tähän.[267]
Amerikassa maanpaossa olevien ukrainalaisten ja puolalaisten kokouksessa, joka pidettiin tammikuussa 1993 Demjanjukin oikeudenkäynnin loppua kohden, tultiin siihen päätökseen että monet juutalaiset ovat unohtaneet heidän todelliset ja toisinaan yhtä kauheat kokemuksensa keskitysleireillä, ja korvaavat niitä lisääntyvässä määrin joukkofantasioilla marttyyriudesta ja median levittämillä kauhusaduilla, joista jälkimmäisiä kertomuksia levitetään juutalaisyhteisöissä erityisellä tarmolla niiden identiteettiä rakentavan voiman takia. Tuollaisia ilmiöitä on jo kuvailtu asiaankuuluvassa lääketieteellisessä kirjallisuudessa holokaustiselviytyjäsyndroomaksi.[268]” (Rudolf 2003, 85-133; suomeksi Holokaustin tunnustukset ja todistukset [2009].)

6) Eurooppalaisten manipulointi syyllisyydellä ja itseinholla on tullut eurooppalaisten kannalta Holokaustin kaikkein tärkeimmäksi ja vaarallisimmaksi tarkoitukseksi: Tämä on Holokaustin nykyajan päätarkoitus (alunperin tämä ei sitä ollut vaan on ajan kuluessa kehittynyt tähän). Psykologiassa on yleisesti tiedettyä, että ihmisiä pystytään manipuloimaan syyllisyydellä. Holokaustiin liittyen tämä tosiasia tulee varsin hyvin esiin kun katsotaan miten eurooppalaisia, erityisesti saksalaisia, on manipuloitu.

Pääasiallisin ja laajamittaisin eurooppalaisten manipulointi Holokaustilla on eurooppalaisten muokkaaminen ‘suvaitsevaisiksi’, eli vähemmän ‘ksenofobisisiksi’ sekä vähemmän antisemiittisiksi, taistelussa juutalaisten määrittämää ‘vihaa’ [kritiikkiä] vastaan (Yadvashem 2005, ‘Remembering the Holocaust and Combating Xenophobia on January 27th’, Yadvashem.org → Education → lesson plan). Kiinnostavasti USA:n holokaustimuseon sivustolla nähtiin juutalaisten (itsensä määrittämä) taistelu ‘vihaa’ ja antisemitismiä vastaan jopa uskonnollisessa valossa, “Tikkun Olamin toimena maailman korjaamiseksi”, ennen kuin ‘viha’ saa jalansijaa länsimaisissa yhteisöissä (United States Holocaust Memorial Museum 16.6.2004, ‘Fred S. Zeidman, Chairman, United States Holocaust Memorial Council, Testimony before the Commission on Security and Cooperation in Europe (June 16, 2004)’, Ushmm.org).

Tämän seurauksena eurooppalaiset saadaan pidettyä vastustelemattomina ja järjestäytymättöminä omien intressiensä taakse niin, että eurooppalaisten maiden täyttämistä voidaan jatkaa värillisten (afrikkalaisten, arabien ja aasialaisten) kansainvaelluksilla kolmannesta maailmasta niin, että eurooppalaisista tulee vähemmistöjä kaikkialla maailmassa vuosisadan kuluessa (USA:ssa jo 2042). Nämä ovat ns. monikultturismin tukemisen tulevaisuuden seuraukset.

Professori MacDonald kertoo kuinka Toisen maailmansodan jälkeen saksalaiset on aivopesty joka vuosikymmenen ajan tuntemaan syyllisyyttä ‘Siitä’ ja ‘Sen’ kyseenalaistaminen on tehty laittomaksi. ‘Sillä’ on korvattu saksalaisten kulttuuri ja ‘Sen’ lisäksi tilalle on asetettu toiseuden palvonta, ja erityisesti juutalaissaksalaisten saavutusten painottaminen jättämällä saksalaisten omat suurmiehet paljon vähemmälle huomiolle (MacDonald 1998/2002, xlvii-lii). ‘Siitä’ ovat saksalaiset joutuneet maksamaan kymmenien miljardien suuruiset korvaukset, ilman vastaväitteitä. Tavallaan ‘Sen’ takia saksalaiset (kuten myös muut eurooppalaiset kiihtyvämmällä vauhdilla) on aivopesty ottamaan ikään kuin moraalisena ‘hyvityksenä’ suvaitsemattomista menneisyyden synneistään maansa täyteen muukalaisia kolmannesta maailmasta, ‘suvaitsevaisuuden’ merkkinä. Ja kun tästä on aiheutunut ilmeisiä ongelmia eurooppalaisille on vain teeskenneltävä ettei sillä muka mitään väliä ole, tai sulkea silmät niiltä (tai valtamediassa sensuroimalla ongelmien raportoinnin). Viime vuosikymmenten ajan tämä hulluus on laajennettu käsittämään kaikki eurooppalaiset kaikkialla maailmassa.

Tästä päästäänkin Holokaustin kaikkein tärkeimpään tarkoitukseen, sen suurimpaan päätarkoitukseen: Holokaustin päätarkoitukseksi on tullut – eurooppalaisten manipuloinnin lisäksi – monikulttuurisen maailmankuvan ja ideologian ylläpitäminen.

Holokausti on lisäksi olevinaan oikeutus ja moraalinen perustelu monikultturismille, josta on tullut nykyajan vallitseva universaali maailmankuva länsimaissa (tästä seuraavassa osuudessa enemmän). Tämä maailmankuva patistaa, ja jopa pakottaa, valkoisten eurooppalaisten asettamaan muukalaisten edut omien etujensa edelle, ja olemaan haluamasta itselleen parasta ja jopa teeskentelemään, että valkoisilla eurooppalaisilla ei edes olisi omia intressejään (ikään kuin eurooppalaisia ei kulttuurillisesti, rodullisesti, tai kansallisesti olisi edes olemassa; sen sijaan muut kansat, rodut ja kulttuurit ovat samaan aikaan tietenkin olemassa!).

Holokausti monikultturismin tukena ‘rasismia’ vastaan

Tästä päästäänkin Holokaustin kaikkein tärkeimpään tarkoitukseen, sen suurimpaan päätarkoitukseen: Holokaustin päätarkoitukseksi on tullut – eurooppalaisten manipuloinnin lisäksi – monikulttuurisen maailmankuvan ja ideologian ylläpitäminen. Professori MacDonald kuvailee kuinka Holokaustilla manipuloidaan sekä juutalaisia että eurooppalaisia (erityisesti eurooppalaisia!), ja kuinka sitä käytetään monikultturismin hyväksi:

 

Kun uhka Israelille laski Holokaustia alettiin tukemaan päälähteenä juutalaisten identiteettiin sekä pyrkimykseen taistella assimilaatiota ja seka-avioliittoja vastaan [ei-juutalaisten kanssa]. Tällä ajanjaksolla Holokaustia on myös mainostettu ei-juutalaisten keskuudessa vasta-aineena antisemitismiin. Viime vuosina tähän on otettu mukaan suurimittainen koulutusponnistelu (mukaan lukien pakollisia kursseja useiden [USA:n] osavaltioiden julkisissa kouluissa), jota johtamassa ovat olleet juutalaisjärjestöt jotka on miehitetty tuhansilla holokaustiammattilaisilla, joiden tavoitteena on viedä perille opetuksia siitä että suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus [ovat] hyviä; viha [on] pahaa, kokonaisaihepiirin [ollessa] ‘ihmisten epäinhimillisyys muille ihmisille’. Holokaustista on täten tullut instrumentti juutalaisten etnisiin intresseihin, ei ainoastaan symbolina jonka tarkoitus on luoda moraalista vastenmielisyyttä vähemmistöihin kohdistuvalle väkivallalle – perikuvallisesti juutalaisiin, vaan myös instrumentti jolla vaiennetaan korkean tason monietnisen maahanmuuton vastustajia länsimaihin. Kuten kuvailtu CofC:ssa [The Culture of Critique], korkean tason monietnisen maahanmuuton edistäminen on ollut juutalaisten joukkojen tavoite jo 1800-luvun loppupuolelta lähtien.” (Novick 1999, 258-259; MacDonald 1998/2002, xlvii-xlviii.)

Monikultturismi ei toimi, kuten on tieteellisesti osoitettu ja nähty käytännössä lukemattomat kerrat, eikä sen ideana olekaan toimia. Se on tuhoisaa hulluutta, jonka tukemisella pitkän ajan kuluessa tuhotaan väistämättä länsimainen sivilisaatio ja eurooppalaiset sekä eurooppalaisten kulttuuri, kun valkoiset eurooppalaiset ovat vähemmistöt kotimaissaan kaikkialla (myös USA:ssa). Tämä tulee toteutumaan ehkä tämän vuosisadan lopussa nykypolitiikalla – tämä kaikki on täysin suunniteltua. (Itse en keskity kirjoituksissani näiden asioiden todistelemiseen, vaan oletan lukijoiden olevan jonkin verran perillä faktoista; jos kuitenkaan näin ei ole, ks. esim. Halla-aho 2003-2008, Kirjoituksia uppoavasta lännestä; Johdanto uudelle lukijalle.)

Kuten jo todettu, hyvin suureksi osaksi tämä hulluus on moraalisesti perusteltu Holokaustilla (varsinkin ns. intellektuelleille). Eurooppalaisia opetetaan tuntemaan syyllisyyttä Holokaustista (elokuvilla, dokumenteilla, holokaustikirjoilla, koulujen erityiskursseilla, yms.). Tämä on olevinaan se moraalinen oikeutus ja perustelu, jonka tulisi olla valkoisten eurooppalaisten takaraivoissa aina. Tästä istutetaan siemeniä nykyään jo aikaisin nuoruudessa kouluikäisten lasten päähän itämään, joiden sitten toivotaan kasvavan ajan kuluessa kukkaan valtamedian toistuvilla muistutuksilla (erityisesti keskitysleirien kauhuista ja juutalaisparkojen kärsimyksistä). Tämän takia myös Holokausti on niin tunneherkkä aihe, josta on melkein mahdoton puhua kriittisesti ja tieteellisesti ihmisjoukoille (paljastaen sen samalla huijaukseksi). Holokaustin kyseenalaistaminen (tai kumoaminen) särkee nykyihmisten monikulttuurisen maailmankuvan, joka on niin tarkkaan ja universaalisti opetettu; sekä suorasti että epäsuorasti ihmisille nykyään jo lapsuudesta asti.

Holokausti on edustavinaan “rasismin kauheuksia”, käytännössä vain ja ainoastaan valkoisen rasismin kauheuksia, jotka eivät enää koskaan saisi toistua ja joista eurooppalaisten täytyisi ‘oppia’ ja tulla ‘suvaitsevaisiksi’ sekä ‘rasismin vastaisiksi’ (siis käytännössä vain valkoisen rasismin vastaisiksi). Julkisestikin juutalaisjärjestöt ja muut monikultturismia ajavat järjestöt ovat julistaneet ja julistavat kovaan ääneen “taistelevansa rasismia ja ksenofobiaa vastaan” Holokaustilla ja sen ‘opettamisella’ (eli valkoisten monikultturismi- ja rasismivastaisuutta vastaan); koska on havaittu, että Holokaustin opettamisella tulee eurooppalaisesta nuorisosta ‘suvaitsevaisempia’ (varsinkin värillisten maahanmuuttoon eurooppalaisten maihin) ja vähemmän antisemiittisiä (Yadvashem Magazine 2004, Richelle Budd Caplan, ‘Combating Antisemitism A Call to Action: Fostering Holocaust Education in Europe’, Yadvashem.org; Israel Ministry of Foreign Affairs 2004, ‘January 27: Israel’s National Day to Combat Anti-Semitism’, Mfa.gov.il). Eli toisin sanoen, holokaustitarinalla taistellaan monikultturismin puolesta ‘rasismia’ ja antisemitismiä vastaan.

Tästä on runsaasti käytännön esimerkkejä. Euroopassa esimerkiksi koulutetaan tuhansia (ellei jopa kymmeniä tuhansia) ‘holokaustieksperttejä’ kouluihin “pitämään yllä Holokaustin muistoa oikein” eli oikealla kunnioittavalla tavalla, “taistelussa rasismia ja muukalaisvastaisuutta vastaan” (esim. Timesonline, 7.11.2008, ‘Every school to get Holocaust specialist under anti-racism initiative’). Lisäksi juutalaisjärjestöt ovat kampanjoineet “Holokaustin kiistämistä” vastaan (eli tieteellisesti tutkimista) pyrkimällä tekemään sen laittomaksi kaikkialla Euroopassa:

 

EU:n puheenjohtajamaa Saksa pyrkii uudella lakiehdotuksellaan poistamaan rasismin ja muukalaisvihan koko unionin alueelta. Tarkoituksena olisi tehdä rikokset ihmisyyttä vastaan, kansanmurhien ja sotarikosten julkinen kannattaminen, kiistäminen tai karkea väheksyminen laittomaksi.
Julkinen rasismiin tai muukalaisvihaan pohjautuva vihanlietsonta ja väkivaltaan yllyttävä toiminta kiellettäisiin. Samoin jos tapahtuneen rikoksen taustalla on havaittavissa rasistisia motiiveja, on sitä pidettävä raskauttavana asianhaarana.” (Helsingin Sanomat, 27.2.2007.)

Tietysti näillä kansanmurilla tarkoitetaan käytännössä vain ja ainoastaan juutalaisten kokemaa Holokaustia.

Todellinen syy jonka takia “Holokaustin kiistäminen” pyritään tekemään laittomaksi (sen lisäksi että juutalaisjärjestöillä ja historioitsijoilla ei ole mitään kunnon vasta-argumentteja tai todisteita revisionisteille) on se, että sen tieteellinen analysointi vie siltä lähes kaiken ‘mystiikan’ ja kauheuden pois, eli siis kaiken propagandistisen arvon. Esimerkiksi juutalainen holokaustiaktivisti Elie Wiesel näkee Holokaustin uskonnollisessa valossa verraten sitä Siinain vuoren paljastuksiin ja hänen mukaansa pyrkimykset ‘olla pyhittämättä’ sitä tai ‘riisua mystiikkaa’ siltä ovat hienostuneita antisemitismin muotoja. Valtaosa juutalaisista ei kykene lainkaan järjelliseen keskusteluun Holokaustista ja sen syistä (Novick 1999, 200-201).

Sana “suvaitsevainen”, jota eurooppalaisesta pyritään muokkaamaan, mm. Holokaustin avulla (ja monien muiden syyllisyydellä manipulointitapojen), usein esitetään mallina oikeaoppisesta hyvästä käyttäytymisestä vastakohtana pahalle ‘rasistille’. Käytännössä se kuitenkin on eräänlainen koodisana, joka tarkoittaa käytännössä pohjimmiltaan sitä että “suvaitsevaisen” henkilön täytyy (‘suvaitsevaisesti’) katsoa vierestä toimettomana ja tekemättä vastarintaa, kun eurooppalainen sivilisaatio häviää hiljalleen ja eurooppalainen kansa jää vähemmistöksi omissa maissaan kaikkialla (vaikka sulkemalla silmät todellisuudelta jos ei muuten). ‘Suvaitsevaisten’ tulee unohtaa identiteettinsä ja teeskennellä etteivät he (tavallaan) edes ole olemassa. ‘Suvaitsevaisten’ täytyy myös antaa kaltaistensa naisten käyttäytyä miten sattuu (esim. elää ikuista villiä sinkkuelämää joka on tv:ssä muodissa), tai olla tekemättä lapsia (ja murhata lapsensa tarpeen tullen aborteilla) taikka antaa heidän lähteä minkä tahansa muukalaismiehen matkaan vastaväitteittä (mikä vain laskee eurooppalaisten väestömääriä entisestään). Lisäksi ‘suvaitsevaisten’ täytyy hävetä itseään ja historiaansa, jossa he (kaikki) kohtelivat muita kansoja epäreilusti ja pahoin (mikä jotenkin kummasti asettaa kaikki nykypäivän eurooppalaiset vastuuseen vuosisatojen takaisista epäoikeudenmukaisuuksista). Sekä, ‘suvaitsevaisten’ täytyy hyväksyä kaikenlainen itseensä kohdistuva herjaus ja häpäisy, saamatta itse edes kritisoida tai arvostella muita kansoja vastaavasti. Kaiken kukkuraksi ‘suvaitsevaisten’ täytyy myös sulkea silmänsä todellisuudelta, esim. teeskentelemällä etteivät ulkomaalaiset muukalaiset (Afrikan viidakoista ja aavikoilta tuodut mustat afrikkalaiset) tee kymmentä kertaa enemmän rikoksia ja raiskaa 37,000 valkoista naista vuosittain (valkoisten miesten raiskatessa maksimissaan vain muutamia satoja mustia naisia tai vähemmän), erityisesti USA:n tilastoissa tämä näkyy törkeän hyvin (ks. esim. Taylor, J. The Color of Crime [1999/2005]; tätä juutalaismedia jostain kumman syystä ei raportoi rehellisesti, vaan jättää useimmiten kokonaan raportoimatta). Ja lisäksi ‘suvaitsevaisista’ eurooppalaisista pyritään kasvattamaan usein feminiinisiä nysveröitä, jotka useimmiten esitetään tv-sarjoissa selkärangattomina raukkoina ja idiootteina.

Ja vaikka eurooppalaiset miehet kuinka pyrkisivät kokoamaan itsensä, ryhdistäytymään, puolustamaan kansaansa ja kotimaitaan (sekä naisiaan), ja väittämään vastaan, ja haluamaan muuttaa nykymaailman umpihullua tuhoisaa kehityssuuntaa, ja haluamaan parasta itselleen ja kaltaisilleen; eli siis taistelemaan nykyjärjestystä vastaan... Ei väliä vaikka kuinka asiallisesti, korrektisti, totuudenmukaisesti tai oikeamielisesti taikka reilusti tätä tekisi. Ei väliä vaikka itsensä kuinka hyvin esittäisi (ei väliä vaikka pikkuruisia lakiehdotuksia tai maahanmuuton ‘rajoittamisia’ saataisiin ajettua läpi): Niin kauan kuin nykyinen monikulttuurinen maailmankuva Holokaustin tukemana on voimassa, tulee kaikki jatkumaan enemmässä tai vähemmässä määrin samaan tuhoisaan suuntaansa. Niin kauan kuin ihmiset jatkavat nykyisessä kahlitsevassa, ja tuhoisan negatiivisessa, eurooppalaisvastaisessa maailmankuvassaan elämistä ei todellista muutosta tule tapahtumaan (siis tehokasta, radikaalia, mullistavaa, näkyvää ja perinpohjaista muutosta). Nykyinen valtavirran käsitys eurooppalaisvastaisesta maailmankuvasta, joka tulee tehokkaasti jatkamaan eurooppalaisten vetämistä kohti tuhoaan, on rakennettu hyvin vahvasti Holokaustin varaan, kuten se on jo tullut useamman kerran todettua. (Toki myös muita ‘valkoisten syyllisyyttä’ lietsovia tapoja on, kuten esim. mustien orjuutus, josta kaikkia eurooppalaisia syyllistetään [kun taas valkoisten kärsimä orjuutus historiassa ei ole tuomittavaa] ja Pohjois-Amerikan intiaanien kohtelu, kun [‘kaikki’] valkoiset amerikkalaiset valtasivat intiaanien järjettömän suuret ‘maat’ [joissa ei muuta ollut kuin preeriaa, metsää ja peltoja sekä intiaanien nahkateltat] tämän seurauksena rakentaen P-Amerikkaan länsimaisen sivilisaation ja näin luoden Yhdysvallat [jota intiaanit eivät olisi kyenneet itse mitenkään luomaan omin neuvoin]).

Nykyisen järjestyksen murtaminen

Varma keino eurooppalaisten pelastukseksi (eurooppalaisten ja länsimaisen sivilisaation säilyttäminen) heitä uhkaavalta kohtalolta on murtautua ulos vallalla olevasta maailmankuvasta sekä ympärillä olevista valtarakenteista, jotka pitävät meitä kahlittuina. Nykyajan moraalikäsitykset, arvot, trendit ja valtarakenteet murtamalla, ja kääntämällä nykypolitiikan päinvastaiseksi (eurooppalaisia suosiviksi) on valkoisten eurooppalaisten länsimaisen sivilisaation sekä eurooppalaisen elämäntavan ja itse eurooppalaisten selviytyminen taattu.

Lisäksi, kuten on tiedettyä, Eurooppaa uhkaava islamisaatio ja USA:ta uhkaava kymmenien miljoonien meksikolaisten laiton maahanmuutto (jotka kumpikin uhkaavat länsimaisen sivilisaation olemassaoloa) eivät olisi kumpikaan edes nimettäviä ongelmia, elleivät nykyiset valtarakenteet, valtamedia ja niitä tukevat ideologiat, olisi vallassa (näihin uhkiin liittyen lukuisia dokumenttivideoita ja sivustoja, esim.; The Line in the Sand [2006]; Obsession: Radical Islam’s War Against the West (1 of 10) [2007]; Halla-aho 2003-2008, Kirjoituksia uppoavasta lännestä; Vdare.com). Mikäli eurooppalaisilla – jotka ajaisivat omia etujaan – olisi oma mediansa ja oma poliittinen edustuksensa, ratkeisivat kumpikin edellä mainituista ongelmista samantien (todennäköisesti tehokkain voimakeinoin). Sen sijaan, mikäli valtarakenteiden annetaan olla nykyisellään, ei näitä ongelmia voida kuin hieman hidastaa. Joten, onko tässä edes muuta vaihtoehtoa kuin pyrkiä kumoamaan vallitsevat valtarakenteet?

Onko tämä helpommin sanottu kuin tehty? Aivan varmasti... Odotan silti innolla muita toimivia vaihtoehtoja. Nykyiset valtaapitävät eliitit ja muut tahot sekä heitä tukevat ideologiat ovat innoissaan, vastaväitteittä, menneet tälle tuhon tielle. Lisää, lisää, lisää ja lisää monikulttuurisuutta. Ja kun asiat menevät kokoajan huonommin ja huonommin kaikkialla – mikä alunperinkin olisi valta-asemaan valituilla tahoilla pitänyt olla tiedossa tai ennustettavissa, koska muuten he olisivat olleet alunperinkin liian epäpäteviä vastuulliseen valta-asemaan – päättävät nykyiset vallanpitäjät ‘ratkaista’ ongelmat pahentamalla niitä entisestään. Lisää asekieltolakeja, joilla otetaan lainkuuliaisilta valkoisilta eurooppalaisilta heidän lailliset aseensa pois, kun taas maahanmuuttajataustaiset muukalaiset, jotka useimmiten ovat rikostaustaisia aseenkantajia jotka hankkivat lakeja noudattamatta laittomia aseitaan, pystyvät edelleen hankkimaan niitä samaan tapaansa (erityisesti USA:ssa tämä on huolestuttavaa). Sekä lisää ‘vihalakeja’ ja ‘rasisminvastaisia’ ajatuslakeja, jotta eurooppalaiset eivät voi enää edes puhua. Hyvä vertauskuva tähän olisi tulessa roihuava puutalo, jota paikalle kutsuttu (vallassa oleva) palokunta alkaisi ‘sammuttamaan’ heittämällä lisää pökköä pesään, niin että liekit vain yltyisivät entisestään!

Varsin kuvaavaa on sekin kuinka nykyisten valtarakenteiden vallitessa on lähes mahdotonta edes puhua näistä asioista. Nykyinen poliittinen korrektius (siitä mistä saa puhua ja miten), on niin läpitunkevaa hyssyttelyllään ja pakottavalla itsesensuurillaan (monikultturismin vastaisista ja eurooppalaismyönteisistä asioista), että näiden tässä tekstissäni esittämieni asioiden kertominen poliitikoille tai poliitikkojen kertominen näistä asioista kansalaisille ei olisi edes mahdollista!

Nykyiset vallanpitäjät ovat vuosikymmeniä jatkaneet eurooppalaisten vastaista politiikkaansa, monissa paikoin vain kiihtyvämmällä vauhdilla. Huolimatta siitä onko tässä kaikessa ollut täysin keskeisessä asemassa nykymaailman vaikutusvaltaisin kansanjoukko (järjestäytynyt juutalaisuus) vaiko vain toissijaisessa asemassa (USA:ssa vaikutusvaltaisia suoraan maahanmuuttopolitiikan muuttamisessa eurooppalaisvastaiseksi sekä USA:n median monikultturismipropagandan tuottamisessa kuten myös Euroopan maiden mediassa [MacDonald 1998/2002, 240-304], sekä suoraan vaikutusvaltaisia EU:ssa ja jonkin verran myös EU:n maahanmuuttopolitiikan laatimisessa), vastuu lankeaa silti myös eurooppalaisten vallanpitäjille jotka ovat sallineet tämän tapahtua. Lisäksi he ovat ilman suurempaa meteliä tai vastaväitteitä lähteneet tähän kelkkaan mukaan. Voiko tämmöisiltä tahoilta, nykyisten valtarakenteiden vallitessa, vakavasti odottaa parannusta? Voiko heidän varaansa laskea toivoa? Voiko heihin edes luottaa?? Miten heihin muka voisi edes luottaa??? Ei lupaavalta näytä.
 

Uuteen maailmanjärjestykseen”?

Meidän tehtävämme ‘uuden maailmanjärjestyksen’ saavuttamiseksi riippuu siitä opimmeko Holokaustin opeuksista. (Rudolf 2003, Dissecting the Holocaust, s. 471; Ian J. Kagedan, B’nai B’rith Canadan johtaja, Toronto Star, 26.11.1991, ‘Memory of Holocaust central to New World Order’, s. A17.)

Holokaustista on tullut juutalaisten ideologinen ase (tavallaan jopa psykologinen ase, tai ‘psykologisen sodankäynnin’ ase, monikultturismipropagandan ohessa) julistamattomassa taistelussa länsimaista sivilisaatiota, kristinuskoa ja eurooppalaisia vastaan (joka monikultturismilla on kokoajan käynnissä). Jos ja kun eurooppalaisten valta-asema olisi mitätöity ja länsimainen sivilisaatio hävitetty kristinuskoineen, olisivat ovet avoinna uuden globaalin maailmanjärjestyksen perustamiselle, eli siis uudelle globaalille monikulttuuriselle maailmanjärjestykselle (vanhasta maailmanjärjestyksestä → uuteen maailmanjärjestykseen). Ehkäpä sitten olisi jo vihdoin otollinen aika niille mahdollisesti tuleville maailmanhallitukselle, kansainväliselle poliisivoimalle ja korkeimmalle maanpäälliselle oikeudelle Israeliin Jerusalemiin, joita niin monet salaliittoteoreetikot yms. ovat jo kauan pelänneet, ja kuten sen mm. Israelin pääministeri David Ben-Gurion (1962) sekä juutalaispankkiiri Paul Warburg (1950) profetoivat (Juutalaisuuden Opetuksia - Osa 6) ja kuten se juutalaisuuden opeissa on ennustettu (Juutalaisuuden Opetuksia - Osa 5). Tällöin siis ei valkoisista eurooppalaisista enää olisi niin suurta estettä ja vaaraa aiheuttamallaan tehokkaalla antisemitismillä (oikeammin ilmaistuna tässä yhteydessä: juutalaisten politiikan ja vaikutusvallan vastustamisella) sekä ylitsepääsemättömällä länsimaisella sivilisaatiollaan, mm. sen eri vapauksien, ns. ‘reilun pelin’ periaatteillaan ja tasa-arvon ajatuksillaan.

Miten tahansa termiä “uusi maailmanjärjestys” päätetään tulkita, yksi asia siitä on varma (tarkoitan sen uskottavimpia ja realistisimpia todellisuuteen perustuvia tulkintoja): Se tulee nykypolitiikalla olemaan erittäin globaali monikulttuurinen ja juutalaisystävällinen sekä juutalaisjohtoinen maailmanjärjestys. Ja vaikka asiaa ei lähtisi analysoimaan tai arvuuttelemaan yhtä pitkälle kuin minä, faktat silti ovat faktoja: Globaali monikultturismi tapahtuu kokoajan ympärillämme (länsimaissa) ja me eurooppalaiset (joille nämä tekstit on tarkoitettu) olemme jäämässä kokoajan pienemmäksi vähemmistöksi maailmassa, ja pikkuhiljaa jo vähemmistöiksi omissa maissammekin.

Monikulttuurinen globaali maailmanjärjestys – riippumatta siitä millaisia tarkempia tulevaisuuden suunnitelmia esim. maailmanhallituksesta siihen on olemassa – on kiistatta “uusi maailmanjärjestys”, jota kohti meitä ajetaan aina vain enemmän ja enemmän. Holokausti on tämän arvomaailman eräänä tärkeimpänä kulmakivenä ja perustana (mukaan lukien myös muut valkoisten syyllisyyttä lietsovat asiat, jotka pitävät eurooppalaisia aloillaan). Tähän perustuu suuri osa kaikesta nykyaikaisesta hyssyttelystä ja se puhumisen vaikeus näistä kaikista tärkeistä asioista.

Tarkoitukseni ei ole ollut pyrkiä paisuttamaan tätä asiaa, vaan ainoastaan havainnollistamaan ja perustelemaan tämän asian ytimen mahdollisimman selvästi. Tämä on eräs olennaisimmista syistä, tämä valheellinen maailmankuva, joka estää meitä eurooppalaisia toimimasta ja joka pitää meitä kehittymättömyyden tilassa, jossa me menemme pahasti huonompaan suuntaan koko ajan.

Jotain on tehtävä, mieluiten ennen kuin tämän maailmankuvan kyseenalaistaminen ja vastustaminen tehdään laittomaksi kaikkialla. Ihmiset on saatava hereille ja nopeasti. (Tämä alkaa tosiaan näyttää huolestuttavalta; Uutiskynnys.fi, 20.4.2007, ‘Viharikoksien ja joukkomurhien kieltämisen vastainen laki hyväksyttiin EU:ssa’.)